Mitä kuuluu?

Heei! Marraskuun alussa on yllättäen ollut kiireisempää kuin piiiiitkään aikaan. Hyvässä mielessä (lähinnä kavereiden kanssa hengailun merkeissä)
Ja oon saanut sekä hyviä, että huonoja uutisia. Jos hyvistä lähdetään liikkeelle niin, kuvisope tahtoo ilmoittaa mun maalauksen Tokion lukiolaisten taidekilpailuun! Tuli mulle aika puun takaa. Tokihan tämä on myös tarkoittanut sitä, että oon nyt viettänyt ylimääräistä aikaa korjaten tota kuvaa kilpailukuntoon - just kun olin helpottuneesti ajatellut, ettei siihen enää tarvitse käsiä sotkea. No, huomisen deadlinen jälkeen ei varmaan enää oikeasti tarvitsekaan.
Eihän tuo mikään älyttömän iso kilpailu taida olla, mutta olin silti tosi iloinen - varsinkin kun kyseessä on mun ensimmäinen öljyvärityö ja ensimmäinen kerta kun maalasin kankaalle, tai muullekkaan tuon kokoiselle alustalle. Ja kyseessä taitaa myös olla ensimmäinen taidekilpailu johon osallistun. Rehellisesti sanottuna; en usko, että mulla on mahiksia voittaa. Mutta olin otettu siitä, että meidän tiukka kuvisope haluaa mun työn sinne - eiköhän se jo riitä eräänlaiseksi voitoksi :)

Ja sitten huonoihin uutisiin... Loppuvuodesta pidetään virallinen Japanin tasokoe, johon vaihtarit yleensä osallistuu, johon on muistutettu opiskelemaan, ja jota varten ostin jopa 5 (!!) oppikirjaa. Mulla on ollut motivaatio tuon kokeen kannalta aika korkealla ja oon odottanut sitä. MUTTA kun satun olemaan pikkuisen saamaton laiskajaakko, joka jättää asioita liiaksi viime tippaan niin, enkös vaan unohtanut jättää ilmoittautumatta. Tai oikeastaan unohtaminen on väärä sana; jotenkin vaan oletin YFUn ilmoittavan mut siihen. Vaan eipä asia näin olekaan, ja koe on nyt mun osalta poissuljettu. (Deadlinekin oli joskus viime kuun alussa.lol)
Kyllä ketuttaa, ei voi muuta sanoa. Kirjat ei tietty turhia ostoksia olleet, koska kelpaavat muutenkin tosi hyvin opiskeluun, mutta... Omauusavuttomuus se tässä harmittaa. Noh, minkäs teet. Olkoon opetuksena.

Toinen esimerkki uusavuttomuudesta; aamukahvit.
Sain ilmasen kahvinäytepussin ja hölmönä luulin, et siihen pätee sama periaate kuin Nestlen purkkikahviin ja blendy stickeihin, joita meillä kotona on. No ei toiminu se "purut kuppiin ja vettä päälle" systeemi tällä kertaa.

Huomenta

Ihan paras jälkkäri ikinä, eikä voi mennä pieleen oli tilanne mikä tahansa. Ankoa, macha pehmistä ja shiratama dangoa ah nam!!

 Halloweenkin taisi jossain kohtaa tulla vietettyä. Lähinnä niin, että kaikki toi kouluun reilusti karkkia ja sitten mässäiltiin porukalla. Mulla oli taskussa kitkatteja ja koala keksejä ja aina käytävällä jonkun puolitutun vastaan tullessa huusin HAPPY HALLOWEEN ja heitin päin. Reaktiot oli aika priceless.

Tiedättekö, tää on yksi niistä asioista joita mä eniten rakastan Tokiossa. Koskaan ei tiedä mikä ihana pikku temppeli tai kiva kauppakatu tai törkeen hyviä pannukakkuja myyvä liike seuraavan kulman takaa löytyy. Ja isojen rakennustenkin välistä löytyy aina rauhallisia paikkoja. Yhden kaupungin sisällä on ikään kuin miljoona pikkukaupunkia.
Tuolla valaistun temppelin vieressä muuten uiskenteli isoja karppeja, ja kun katseltiin niitä Minorin kanssa niin yksi pappa antoi meille paahtoleivän, jotta voitaisiin ruokkia niitä.

Ja lopuksi vielä keltainen auto! Toki opetin myös mun Japanilaisille kavereille, mitä keltaisen auton nähtyään kuuluu tehdä.

Elämää numeroina

Syksylook, jee!

Kun en täällä Japanissa ollessani osallistu lainkaan matikan kursseille,  niin päätin vähän virkistää numeromuistia tällaisen postauksen muodossa. Eli; minkälaisia numeroita normaaliin arkeen kuuluu?

• Herätyskello soi 6:48 .
• 6:53-55 nousen sängystä. 

Vaihtovuoden alussa mulla ei ollut herätyskelloa, vaan Okaasan herätti mut aamuisin. Tosin Okaasanin herätykset tapahtui about 7.15 = mulla oli kymmenen minuuttia aikaa nousta, pukea, syödä ja lähteä ovesta ulos.

• Yritän ehtiä 7:36 junaan.
• Jos olen ajoissa liikkeellä niin saatan ehtiä 34 tai 32 junaankin. Ja kiroan niitä päiviä kun myöhästyn ja joudun menemään 41 junalla - siellä ei nimittäin saa happea kun on niin täynnä, plus joudun juoksemaan kouluun. (Kuten huomaattee, nää junat tulee täsmälleen sen minuutin tarkkuudella kuin kuuluukin)

Numeroita koulusta:

• Meidän luokalla on 38 oppilasta. (Mikä on "vähän", koska rinnakkaisluokilla on kaikilla lähemmäs 50.)
• Päivässä on 6 oppituntia. Lauantaisin 4.
• Jos ostaa lounaan koulusta, se maksaa 380 yeniä.
• Mulla on 1 paras  kaveri täällä. Parhaan kaverin pituus on 175 senttiä.
• Huomiseksi pitäisi kirjoittaa 5 sivua historian reporttia. 

Randomia

• Kevyen kirjeen lähettäminen Suomeen maksaa 180 yeniä.
• Mun kengänkoko japanilaisittain on 24,5
• Asun 5 kerroksessa, ja meidän talossa on kai 9 tai 10 kerrosta.
• Pinkki syys/talvitakki maksoi Harajukussa 4900 yeniä.
• Oon ottanut kameralla tähän mennessä about 3000 kuvaa
• ...Ja lihonut yhtä monta kiloa

...Okei - en tiedä kinostaako teitä tietää mitä koulun lounas tai pinkki takki maksaa. Ensi viikoksi koitan vääntää postauksen kouluretkestä valmiiksi. (Se on meinaan maannut luonnoksissa pari viikkoa)

JA! Arvatkaa kenen hostäiti sai koulusta vihaisen puhelun viime viikolla? Kyllä, mun. Koska oon ollut kauhea huligaanilapsi ja käyttänyt kirkkaan pinkkejä hiuslenksuja koulussa. Oho. Täytyy ilmeisesti parantaa tapani ja ostaa perusmustia ponnareita. Ihmetyttää vaan, että mulle ei kertaakaan olla tultu sanomaan hiuslenksuista mitään negatiivista (on jopa kehuttu, että voi kun söpö), joten tuli vähän puun takaa tuo. Okaasan onneksi otti huumorilla ja naureskeli, että sai ite kanssa nuorempana sanomista kun leikkasi hameen lyhyeksi.

Vielä pari kuvaa kevennykseksi:

REINBUU.
Tää oli yks epätoivonen sateinen päivä kun tulin aikaisin  ja huomasin unohtaneeni avaimet aamulla kotiin. Melko Vmäinen fiilis kun tiesi, että joutuu odottamaan ainakin seitsemään ennen ku kukaan tulee, eikä mulla ollu edes rahaa mennä istumaan johonki kahvilaan tms. .Menin sit lopulta kirjastoon neulomaan mun käsityö työtä. Ja näinpähän sateenkaaren!=)

Tältä näyttää maailma punaisen pänttäyskalvon läpi.

Ja tältä näyttää oppitunti jos mut päästetään opettajan tuolille.

Pari viimeistä kuvaa tosiaan viime perjantailta, jolloin mulla olisi pitänyt olla itsenäistä opiskelua kirjastossa ja E-luokalla enkkua. Niiden enkun ope ei kuitenkaan ollut koulussa, joten mentiin Minorin ja parin muun kanssa yhteen tyhjään luokkaan "opiskelemaan" (=sähläämään).

Jos numeroista (tai mistään muustakaan) jäi kysyttävää niin laittakaahan kommenttia~~^^

Japanin puhumis videopostaus ~~

Kuvasin teille eilen videopostauksen. Joku joskus jossain sitä pyysi ja  taisin silloin jo mainita miten palikka oon tämmöisissä. Teen nimittäin hirveästi kaikkea muuta kuin selvällä äänellä kameralle puhumista (mistä syystä tän editointi oli yhtä _tuskaa_) No olkaa huoleti, editoin pois ne kohdat missä jäin pariksi minuutiksi tuijottelemaan parvekkeelta alas tms.
Ja nyt sit KAIKKI katsoo tän koska, muuten editoin koko höskän ihan turhaan.

Ja tiedostan miten tyhmältä mun Japanikin tossa kulostaa - johtui ehkä osittain siitä, et jännitti kamera -, mut aika pitkälti tolta se kulostaa joka päivä. Olisinhan mä voinut tehä jonkun käsikirjotuksenmukaisen hienon kymmenen minuutin mielipide videon, missä oisin käyttäny vaikeita lauserakenteita ja fiksuja sanoja ja kohteliasta kieltä - mutta kamoon, en mä silleen puhu normisti koulussakaan! Vaikka teoriassa voisin osatakin, niin puhun silti tuollaista "juu tota sit [ääniefekti]" kieltä. (Äh mitä mä tässä selittelen, ei teistä varmaan suurin osa huomais eroa kuitenkaan : D (vai?))

Kouluun liittyen on myös yksi aika iso uutinen - joka ei tosin kosketa mua. Nimittäin ensi lukuvuodesta alkaen koulupuku uudistuu! Enkä tarkoita mitään "väri vähän vaihtuu", tyyppistä pikku muutosta vaan ihan kokonaan uutta koulupukua. Oppilaat sai äänestää 9 eri koulupuku vaihtoehdosta, joiden joukossa oli tosi suloisia tapauksia. Oli rusettia, ruutuhametta, pitkiä sukkia, sekä villapaitoja, neuleita ja kauluspaitoja kaikissa mahdollisissa pastellinsävyisissä väreissä. : ( Nyyh. Mäkin tahdon...

Syy tähän uudistukseen on kesien äkillinen lämpeneminen, eli toisinsanoen nykyistä koulupukua ei ole tehty lähes neljänkymmenen asteen kuumuutta ajatellen. (Ihan ymmärrettävää, koska koulupuku on muistaakseni 80- vuotta vanha, eikä silloin näin lämmintä ollut) Tosi moni on myös tätä muutosta vastaan - etenkin jotkut vanhemmat opettajat jotka nuoruudessaan on käynyt meidän koulua ja luonnollisestikin käyttäneet nykyistä koulupukua. Äänestyksen tuloksia odotellessa...

Uusista koulupukuvaihtoehdoidsta ei ole kuvaa, joten pistetään random luonnos kuvistunnilta!

ps.torakka juttu on inside läppä

Koulufestarit part 2: Kulttuurifestivaali!

Vaikka mulla olis ollut paljon blogattavaa ja jopa teoriassa ihan hyvin aikaa siihen, niin hups, enpä ole jaksanut. Ja just kun luulin, että tuli syksy - ja ehdin riemuita siitä, että nukkuessa pystyy jälleen käyttämään peittoa - niin vielä mitä! Sää palasi 28asteeseen yhdistettynä hiostavan kosteaan ilmaan.

Mun viimeinen postaus oli urheilufestivaalista ja siinä jopa lukee "part 1", joten nyt pitäisi vissiin blogata bunkasaista, eli kulttuurifestarista? Tätä varten me tehtiin klubin t-paidat, luuhattiin kesäloma koululla, piirrettiin julisteita, siirrettiin tuoleja ja pöytiä, kastettiin kädet ja jalat maaliin ja käveltiin pitkin isoa paperia, askarreltiin moobiilihärpäkkeitä ja viritettiin ne naruilla kattoon, koottiin maalauksille kehyksiä, jaettiin halukkaille sukulaisille ja kavereille pääsylippuja...

Bunkasain ajaksi koko koulun ulkonäkö muuttuu aika roimasti. Käytävät ja luokat koristellaan, toi ekan kuvan jättikokoinen kukka hilattiin kattoon, ulos laitettiin julisteita... Toisin kuin muissa kouluissa, niin meillä ei ole niin että kukin luokka yhdessä tekisi oman teeman mukaisen huoneen (esim, kummitustalo, kahvila tms), vaan sen sijaan ne tehdään klubeittain. Yleisesti meidän bunkasaita pidetään aika hillittynä, tylsänäkin muihin kouluihin verrattuna (kummitustalokin on kielletty, koska on kuulemma vaarallinen. Taustalla huhujen mukaan joku ahdistelutapaus?) Mutta kyllä kaikki silti oli täysillä tekemässä.

Kuvisklubin huone oli perus näyttelytila, mihin lukukauden aikana tehdyt maalaukset, astiat ja parina vikana päivänä väännetyt moobiilihärpäkkeet asetettiin esille. En tajunnut ottaa mun omasta, hikeä ja turhaantumisen kyyneliä vaatineesta maalauksesta kuvaa, vaikka olin siihen lopulta jopa tyytyväinen.

Tein mä puolihuolimattomasti pari lautastakin (niinä kertoina kun maalaaminen tuntui turhauttavalta)

Iso koulu, joten bunkasaissakin oli hirveästi kaikkea. Bändiklubit veti livekeikkoja yläkerrassa, kuoroklubi ja torvisoittoklubi esiintyi, uintiklubi järjesti ilmapallon kalastusta, kirjastoklubilla myytiin kirjoja ja lehtiä pilkkahintaan, kokkausklubi myi keksejä (jotka ei olleet kovin hyviä : <), oli kaiken maailman kahvilaa, kemiaklubilla sai leikkiä kemistiä ja tehdä kerran syödyn purkan näköistä limaa, urheiluklubien harjoitusmatseja pääsi seuraamaan, tanssiklubin esitys oli loppuunmyyty, tietsikkaklubilla sai pelata miinaharavaa, ja teeseremonia klubilla tietty osallistua teeseremoniaan, eli juoda teetä ja syödä namia. Parhaiten jäi ehkä mieleen drama klubin tunnin pituinen huikea näytelmä, joka oli valo- ja ääniefektejä sekä taistelukohtauksia myöten tosi loppuunhiottu.

Vauvanhoito-klubin feikkivauvat oli melko creepyjä...

Kulttuurifestariin tietty kuuluu, että paikalle tulee runsaasti porukkaa muista kouluista. Vanhempia, sukulaisia, kavereita, randomeita etc. Mä olin kutsunut Okaasanin lisäksi pari vaihtarikaveria - Itävaltalaisen Tomin ja Sakasalaisen Lynin, jotka on pitkiä ja blondeja kummatkin. Olo oli vähän kuin henkivartijalla kun kierrätin mun kavereita ympäri koulua ja välillä tultiin ottamaan valokuvia, supatettiin ympärillä yms. Tyttökoululaiset ei pahemmin jätkien kanssa ole tekemisissä - eikä varsinkaan blondien sellaisten -, joten Tom oli hetkessä jakamattoman huomion kohde. Eipä se näyttänyt herraa haittaavan :  D.

takahuoneessa mm. kuivattiin sukkia

Kello neljän jälkeen vierailijat ajettiin rauhan omaisesti ulos ja siirryttiin jonossa, koulun liikkasalin afterpartyihin. Järjestelyt ilmeisesti tökki hieman, koska jono oli koko ajan liikkeessä, muttei suinkaan kulkenut kohti salia vaan kiersi koulun pari kertaa viidennen kerroksen kautta takaisin alakertaan. Tulipahan liikuntaa. Mitä ne afterpartyt sitten piti sisällään niin:

Koulun miesopettajat muun muassa kiskoivat päälleen värikkäät hameet, tarttuivat mikkiin ja tanssivat pirteää tyttöpoppia esittävän, teini-idoliryhmä momocloverin biisejä. Taisi ne jotain AKBtäkin vetää välissä...

Opettajat esitti myös parodian Hana Yori Dangosta (suosittu Japanilainen teini-draanasarja) ja enkun ope veti balladin. Pari oppilastakin esiintyi, mm. tanssiklubin pomo ja varapomo tanssi kpopin tahtiin kunnon tanssiottelun.

Kun pippaloista oltiin päästy, oli edessä se väistämätön - eikä ihan helppo - siivous. Voitte vaan kuvitella miten paljon roskaa tuollaisesta tapahtumasta syntyy. Mä olin ulkosiivouksessa, eli en siivonnut meidän klubitiloja vaan lajittelin ulkona roskia palaviin ja ei palaviin, talloin muovipulloja ja irrottelin niistä etikettejä.

Kyllä roskien keräyksen lomassa ehtii posettaa

Kun siivousurakka saatiin päätökseen, kerättiin meidän klubi yhteen ja suunnattiin kohti yksityisiä bunkasain päättyjäisiä - mikä tarkoittaa hyvää ruokaa isolla porukalla. Ruokalajiksi oli valikoitunut Shabu Shabu, fondueta muistuttava lihaa ja kasviksia sisältävä ruokalaji. En tiedä miksi, mutta Japanilaiset on ihan hulluina siihen lihaan, vaikka mustane sienet, tofu ja kasvikset oli ihan yhtä hyviä.

No sitä LIHAA 

Tääkin on tällainen ruokalaji jossa ruoka tuodaan "raakana" pöytään ja kypsennetään kaikkien syöjien kanssa yhdessä. Keskellä pöytää siis pari isoa rautapataa johon lihat sun muut nakellaan ja kypsymisen mukaan syödään. Kyseessä oli kahden tunnin "syö niin paljon kuin haluat" systeemi, joten tyhjiä lihavateja ehti myös kertyä aikamoinen pino :D

 Adios amigos!

Koulufestarit part 1/2: Urheilufestivaali

Yksi kouluvuoden kohokohdista, eli urheilu&kulttuuripäivät on nyt ohi ja toinen - eli luokkaretki käynnistyy huomenna. Sitten ollaankin saatu kaikki isot tapahtumat pois alta.

Aloitetaan aikajärjestyksen mukaan urheilufestareista:

Kaverin ottama kuva jollain ihme appilla. (Ei meidän koulu oikeasti oo ton värinen)

Koulun kentän ylle oli tosiaan viritetty tuollaiset lippuhärpäkkeet kunnon kisojen tyyliin, torvisoittoklubi puhalteli tuubiaan kentän laidalla, ja perheenjäsenet oli koulun parvekkeilta katsomassa. Oppilaat olivat myös kantaneet oman pulpettinsa tuolit ympäri kenttää katsomoiksi. Kaikki koululaiset oli jaettu punaisiin, sinisiin ja valkoisiin (meidän luokka oli valkoinen) ja se näkyi päähän solmittavien nauhojen väristä.

Mitä itse ohjelmaan tulee, niin 100metrin juoksua oli paljon (klubien välinen 100m:n juoksu,luokkien välinen 100m:n juoksu, etc etc...)

Meidän koulussa ei ollut leivän syönti kilpailua ;( (harmi, olisin voittanu kaikki), mutta lukion kakkoset kilpaili keskenään lajissa nimeltä tarapon. Eli siis luokka jakautuu pareihin (mielellään suht saman pituisiin) ja parille annetaan järkyttävän iso lautasen/kulhon tapainen astia ja jumppapallo. Jumppapallo pitää juosten kuljettaa siinä astiassa - niin, että kumpikin pitää kiinni astian reunoista - about 1,5 metriin viritetyn narun luo. Siinä kohtaa pallo pitää pompauttaa toiselle puolelle, juosta ja ottaa koppi sillä astialla - tietenkään pudottamatta. Ja sitten juosta parin tötsän kautta takaisin ja antaa pallo ja astia seuraavalle parille. Meidän luokka taisi tulla toiseksi tossa.

Lukion kolmoset puolestaan kilpaili kolmijalkajuoksussa ja ykköset lajissa, jota oisin kovasti halunnut koittaa. (Jos on katsonut School Rumblea niin tietää xD) Eli siis neljä tyyppiä nostaa yhden tyypin ilmaan ja muodostaa sellaisen liikkuvan kasan. Sillä ylimmällä tyypillä on päässä nauha, ja tarkoitus on kerätä vastustajien nauhat - käytännössä tää päätyy siihen, että kaikki noi viiden hengen ihmis kasat törmäilee toisiinsa ja siellä huipulla käydään veristä taistelua niistä nauhoista. Aika viihdyttävää katsottavaa, ehdotan olympialaisiin.

Tietenkään ei sovi unohtaa sitä tärkeintä ja pahinta... Eli persialaista balettia jota me oltiin harjoiteltu useampi kuukausi, jotta voitaisiin se urheilufestivaaleissa koulun ja vanhempien edessä esittää. (Mun Okaasan ei tosin töiden takia päässyt katsomaan, kun sijoittui keskelle viikkoa)

Ei me ainoita oltu - kaikki muut vuosikurssit paitsi lukion ykköset ja yläkoulun kolmoset tanssi.

Yläkoulun kakkosten tanssi, jossa käytettiin tuollaisia tankojen ympäriellä pyöritettäviä nauhoja. Yksi noista tangoista ikävä kyllä (melkein) kaatui. 

Meidän baletista mulla ei pahemmin ole kuvia, mutta loppujenlopuksi ihan hyvin se meni - jopa niin hyvin, että enkun ope kertoi itkeneensä, kun oli niin vaikuttava? xD

Mutta taisi meidänkin esitys jäädä lukion kolmosten varjoon. Nillä oli kyllä huippukoreografia ja näki, että oltiin harjoiteltu kovasti. Lopussa kukin luokka muodosti koulun tunnuksen eli kirsikan kukan kentälle. Ja koska kyseessä oli kolmosten viimeinen urheilufestari niin heikoimmat oli aloittaneet itkemisen jo ennen esityksen alkua ja loputkin kyynelehti siinä vaiheessa kun tanssi oli ohi.

Cheerleaderit villitsee väliajalla

Tapahtuma loppui kuten oli alkanutkin, eli rehtorin ja oppilaskunnan puheenjohtajan (?) puheisiin. Ja tottakai palkintojenjakoon (meidän luokka voitti jälleen hohoho :D!!)

Kokemisen arvoinen tapahtuma tuo tietysti oli. Joskin myös osaltaan puuduttava. Paljon oli sellaista istuskelua ja seisoskelua, jolloin ei ollut oikeastaan mitään ohjelmaa. Käytin sen ajan Minorin kanssa jutusteluun ja syvälliseen pohdintaan siitä miten curry leivän sisällä oleva curry laitetaan sinne - ennen vai jälkeen uunin? (Varmistin asian myöhemmin Okaasanilta, kun jäi vaivaamaan)

Voittajaluokka!

Valmistautumista...

Hooi!
Väsynyt, kulttuuri- ja urheilufestivaaleihin valmistautunut vaihto-oppilas täällä. Huomenna urheilufestivaali ja se pelätty balettiesitys, sekä muuta mukavaa. Tänään oli viimeiset isot harjoitukset, huomenna aamulla on vielä lyhyet treenit.

Tuleva viikonloppu kuluu kulttuurifestareiden muodossa - ja ette voi uskoa kuinka helpottunut olen saatuani öljyvärityön valmiiksi! Aika urakka siinä oli, kun en ennen ole edes maalannut niin isolle kankaalle. Klubilla luuhasin viime viikolla joka päivä (myös lauantai ofc) kuuteen asti, eli koulupäivien pituus oli 10 tunnin luokkaa. Mutta hauskaa oli :D

Perus koulumeininkiä

Karkkipapereista saa aikaan monenlaista

Nää kamikaze rievut meillä pitää olla päässä huomisessa esityksessä.

Käytiin Megun kanssa Starbucksissa hörppimässä uusi kausimaku, NAM

Jonkun luokkalaisen huumorintajua.

Kuva muuten on Ghiblin uudesta elokuvasta, joka jää Hayao Miyazakin viimeiseksi : ( Voi itku. Kävin tietty jo katsomassa kyseisen filmin - kuvat ja musiikki oli viimeisen päälle kuten aina, mutta itse tarina ei iskenyt niin paljon kuin toivoin. Tuntui loppuvankin jotenkin kesken. Okei, mun sisäinen elokuvakriitikko lopettaa nyt tähän ja kehottaa kykeneviä ihmisiä itse tsekkaamaan elokuvan - ihan jo senkin takia, että se on Miyazaki herran viimeinen teos.

Näkemisiin!

Q&A vastaukset

Noniin, vilkaistaanpa viimein kysymyksiä! Kiitos kaikille, jotka niitä pisti tulemaan^^

Olisiko sun mahdollista kertoa niistä huonommistakin kokemuksista jotain? Mikä on ollut kurjinta?

Tjaa, yksityiskohtaisesti en viitsi kertoa, mutta ikävintä on olleet isommat riidat host äidin kanssa. Ja alussa oli myös kurjaa, kun sellaisia "oikeita" kavereita ei meinannut löytyä. Kulttuurishokista puhuttiin hirveästi orientaatiossa, mutta omalle kohdalle se ei vissiin iskenyt. (en ainakaan huomannut?)

Tiiätkö, että joku ois sairastunut japanin aivokuumeeseen siellä ollessaan? Eiks se oo kauheen vaarallinen ja ettekö te oo ottanut rokotuksia sitä vastaan? Oon nimittäin riskialueelle matkaamassa, eikä rokotusta ole mullakaan ja se vähän huolettaa"

En tunne ketään tautiin sairastunutta, eikä rokotusta ole mullakaan. En myöskään ole lääkäri, mutta jos oot pidemmäksi aikaa matkaamassa maaseudulle/viidakkoon niin kannattaa kai ottaa varmuuden vuoksi. Tai sitten vaan suihkia hyttysmyrkkyä sen verran, että itikat pysyy loitolla. Jotain ehkäisypillereitäkin tuohon kuuluu olevan... Ilmeisesti tosi harvinainen tauti kuitenkin kyseessä.

Ootko hengannu siel jätkien kanssa?

Tyttökoulu, joten en hirveästi. Muutaman kerran..

Jos niin minkä tyyppistä porukkaa ovat olleet? 

Hauskaa porukkaa ja Suomalaisiin verrattuna enemmän "herrasmiehiä". Ainakin ensi vaikutelmalta.
Suurin osa lukiopojista kuulemma tosi ujoja - en oo kyllä ite pannut merkille.

Onks lukio ikäiset pojat miten söpöjä?

On ne jotkut aika söpöjä.~  Riippuu tietty mistä tykkää. Suurin osa kuitenkin aika tavallisen näköisiä.

Miten sun vanhemmat suhatutui vaihtoon lähtemiseen?

Ekaks tuli selvä EI. (No olin silloin vielä ala-koulussa) Kai ne sitten tottui ajatukseen.

Miks halusit just Japaniin vaihtoon? 

Kaikki Japaniin menevät, varautukaa tähän kysymykseen ja miettikää valmiiksi naseva vastaus, koska sitä tullaan kysymään isolla K:lla! Ja paljon.
Vaikka oon vastannut tähän miljoona kertaa, niin aina yhtä vaikeeta pistää se simppelisti. Kai mulla aina on ollut pikku kinostus tuonne Aasian suuntaan. Joskus viidennellä luokalla päätin, että haluan Japaniin vaihtoon, koska "jee se on siisti paikka". (Tohon toki vaikutti kaikki mangat joita luin niihin aikoihin. ja lapsuuden suosikki Digimon tms. Niin ja yksi Japanista kertova mummin kaapista löytynyt kuvakirja.) :D En mä oikeasti tiedä. Jokin tässä maassa vaan veti/vetää puoleensa. Ja mulla oli tosi vahva visio siitä kuinka mä tahdon aamuisin pukeutua lukion koulupukuun haha? Onkohan se joku fetissi? XD

Mikä ois ollut kakkosvalintana jos et ois Japaniin päässyt?

Kakkosena taisi olla Etelä-Korea ja Thaimaa. Mutta jos en olis päässyt Japaniin, niin en tiedä olisinko lähtenyt ollenkaan.

Minkä verran osasit Japania vaihtoon lähtiessäsi?

Olin käynyt 4 lukion kurssia iltalukiossa, keskiarvolla 9. Kanjeja en osannut pätkääkään ja katakana merkitkin takkuili vähän. Mutta perus kielioppi ihan ok hanskassa.

Tuliko sulle koskaan ennen lähtöä sellainen "entä jos musta ei ookkaan tähän tunne"?

Ei. Odotin että olisi tullut, mutta ei.



Halusitko itse tyttökouluun?

YFUn orientaatiossa kun piti listata pahimpia pelkoja ylös, niin kirjoitin ekaksi "yksityinen tyttökoulu". Taisi olla kohtalon läppää, että mä olin meistä suomalaisista Aasiaan menijöistä ainoa, joka lopulta päätyi sellaiseen. xD

Onko sun koulullas muita vaihtareita?

Mun koululla on yleensä yksi vaihtari per vuosi. Eli tällä hetkellä oon lajini ainut edustaja.

Mitä klubeja oli vaihtoehtoina? 

Mun koulun klubitarjonta on suht tylsä - ei mitään extreme vuorikiipeilyklubia (kaverin koulussa on : (), eikä edes kyodoa (japanilaista jousiammuntaa tms) Perus urheilut (koris, tennis, kendo, softballa, uinti, tanssi, juoksu, sulkapallo, käsipallo (jalkapalloa ei jostain syystä ole)) ja sitten kulttuuriklubien puolelta: "kuvataide-, askartelu/ompelu-, leipominen-,enkku-,fysiikka/kemia-, kirjoittaminen-,mangan piirtäminen-, torvisoittokunta-, kevyt musiikki/bändi ja broadcast-klubit. Voi olla, että unohdin jonkun , mutta tossa ne suunilleen oli.

Kuinka tiukat ja omituiset säännöt koulussa on?

Tjaa, perustiukat. Ei värjättyjä hiuksia, ei meikkiä, sukat kolmin kerroin, paidan ylin nappi kiinni, luokka siivotaan koulupäivän jälkeen yms yms yms. Ei ole mitään hirveän outoja sääntöjä, mutta se tuntuu vähän kohtuuttomalta, että koulu kieltää kavereiden kanssa hengailun koulun jälkeen (koulupuku päällä siis) Ei noita kukaan 100 prosenttisesti noudata.

Kuuma koulupuvussa?

ARVAA VAAN. Ja vielä ennätyskuuma kesä.

Onko porukka siellä Suomalaisiin verrattuna avoimempaa, vai pidättyväisempää?

Hmm... Paha sanoa. Toki kaikki tulee mun luo tosi helposti juttusille ja näin koska oon "kiinostava blondi ulkomaalainen" ja muutenkin ensivaikutelma on aika avoin. Perusluonteelta porukka on kuitenkin yllättävän lähellä Suomalaisia.  Joukkoon mahtuu kovaäänistä ilopilleriä, kuin myös älyttömän ujoja tyyppejä. Lisäks Japanilaisten puheenaiheet pyörii tosi paljon sään (ihan oikeasti), ruoan, nukkumisen ja opiskelun tms ympärillä - yksityisasioista ei pahemmin avaudu.

Ootko saanut sieltä sellaisia ihan hyviä ystäviä joiden kanssa luultavasti pidät yhteyttä vielä Suomeen palattaessa?

Joo, uskoisin näin.:) Suomen "bestiksiä" ei silti voita kukaan.

Oletko maistanut perinteisiä Japanilaisia ruokia ja onko ne olleet hyviä?

Aika perinteisesti täällä syödään joka päivä - suurimmaksi osaksi on herkullisia!;)

Onko jotain ruokaa mistä ET tykkää siellä?

Kyllä vain! Nattou eli riisin päälle laitettava haiseva papulima, on terveellistä, mutta jätän syömättä. En myöskään tykkää tororosta (paksua valkoista, sylkimäistä limaa jota syödään joskus esim soba nuudeleiden lisukkeena.) Niin ja sitten se kesän ykkösherkku, eli pieneltä lautaselta syötävä kylmä, musta, etikassa lilluva limainen nuudeli (?) jutska. Yhtä salaatin joukkoon laitettavaa sisältä tahmeaa kasvia en myöskään rakasta </3 Tästä voi varmaan tehdä johtopäätöksen, etten tykkää limaisista ruoista.

Miten ihmiset suhtautuu jos et pysty syömään jotain ruokaa/et tykkää? 

Ei oo mitään raivareita vetäneet. Okaasan alussa melkein joka aterialla muistutti, et "on ihan okei jättää. Ei tarvi yrittää mahdottomia." Maistaa pitää tietty aina. Mut ei kukaan oleta, että mä rakastaisin kaikkea, eikä ne väkisin syötä.

Omituisin ruoka mitä oot siellä syönyt? 

Kerran saatiin tuliaisiksi Yukarin rakastamia makeisia - sellaisia pitkulaisia läpinäkyvään paperiin käärittyjä riisikakuja. Siinä sitten aloin avaamaan sitä "paperia" mihin okaasan ja sisko heti reagoi "no no no no!!!" Kyseinen makeinen meinaan syödään papereineen päivineen. (kääreet on kai tehty sokerista tai jostain, mutta paperille se silti maistui) En tiedä oliko tuo nyt niin outo, mutta yllätyin ainakin.

Toinen mieleen muistuva ylläri oli kun kysyin Okaasanilta "mikä vihannes tää rouskuva läpinäkyvä juttu on?" Ja vastaus oli, ettei suinkaan ole vihannes vaan popsin parhaillaan meduusaa. OK.

Onko ilma siellä tunkkaista vai ihan ok?

Ihan ok se on! Varmaan kyllä tunkakisempaa kuin Suomessa, mutta itse en huomaa eroa.

Onko julkiset välineet likaisen oloisia?

Ei yhtään! Tosi puhtaana pidetään - niin koti kuin julkisetkin paikat. Joidenkin metroasemien vessat on kuulemma kämyisiä, mutta siitä en osaa sanoa.

Katsooko porukka animea normaalisti vai onko se vaan jotain nörttien hommaa? + sun lempianime tällä hetkellä. 

Ei se pelkästään nörttien hommaa ole, ellei ala ihan fanaattiseksi figuurienkeräilijäksi tms. Riippuu kai siitäkin mitä katsoo; Ghiblin uusimman leffan katsomaan meneminen tuntuu olevan melkein kansallisvelvollisuus.

Oma lempianime hmm... En ole pahemmin mitään seurannut... Välillä katsotaan host äidin kanssa Sazae-sania, niin kaipa se on tämän hetken suosikki.

Vaihtuuko sulla host perhe kertaakaan?

Hui, toivottavasti ei! Eli ei vaihdu, ellei mua täältä heitetä ulos ::D

Onko lapset siellä suloisia?

Pikkulapset täällä on ihania ;_____; Voisinpa ottaa tuliaiseksi.

Kuunteleeko porukka siellä oikeesti just An Cafea tai Gazettea?

Kyselin kavereilta, eikä kukaan tiennyt noita. Eli ei kuuntele. Vähän sama kun Suomalainen metalli on suosittua ulkomailla, mutta Suomalaiset itse ei edes tiedä, että sellaista on.:D

Ootko kuunnellut Miyavia?

En yhtäkään biisiä. Nimi on tuttu.

Saanko kuvaa siitä One Piece paidasta?

Oleppa hyvä:

Ootko kuuullut sellaisesta kaupasta kuin cocolulu ja mitä tykkäät?

Googlasin ja tykkään <3 Joskus ennenkin kuullut mainittavan. En yhtään rättiä kyseisestä paikasta omista, mutta kivalta näyttää.

Ootko käynyt sellaisessa perinteisessä kylvyssä? 

Jos meinaat onsenia, eli kuumaa lähdettä niin en : ( Mutta tahdon ehdottomasti mennä!
Perus Japanilainen kylpyamme meillä on kotona.

Paljonko euroissa maksaa esim cd siellä ja onko niin kallista kuin puhutaan?

Jenin kurssi on vissiin aika heikko nyt, joten mars ostamaan ne lentoliput ja shoppaamaan pitkin Tokiota! Suomeen verrattuna on selvästi halpaa (hedelmät ja bensa on kalliita) CD makaa yleensä 10-25euroa.

Ja seuraavan kysyjän mä tunnistankin (<3):

Joko tuut takas?

Oota vaihdan vaatteet ku en kehtaa näillä tulla.

Oliks sun ja sun host-siskon hyvästit dramaattiset ja vuolaat? 

Ei ollut dramaattiset eikä vuolaat. Moikkasin kun lähdin aamulla ovesta (oon kai paha ihminen kun menin sinä päivänä kavereiden kanssa hengaamaan. Mutta lentokentälle meno oli joka tapauksessa kielletty ja kotona oisin ollut lähinnä tiellä) Kyllä me edellisenä iltana kömpelösti halattiin ja annoin sille kirjeen luettavaksi Amerikassa, mutta ilman kummempaa draamaa. Sellaisethan ne meidänkin hyvästit oli vai mitä?:D

Kuin kovasti ehdit kiintyä? 

Ihan mahtava tyyppi! Kyllä mä kiinnyin - MUTTA valehtelisin jos sanoisin, että meille ehti muodostua joku erittäin syvä yhteys. Tultiin toimeen, ei ikinä riidelty, ja oon ilonen, että just Yukari osui mun host siskoksi, mutta ei me mitään pitkiä syviä keskusteluja käyty. Harvoin oltiin yhtä aikaa edes kotona, kun Yukari oli tosi kiireinen - ja kotona ollessaan yleensä joko nukkui tai opiskeli.

Miltä nyt tuntuu?

Jalkaa kutittaa : /

Mitä sulla on päällä?

Kotivaatteet eli random t-paita ja shortsit.

Mitä teet?

Dataan.

Mitä ajattelet just täl sekunnilla ku luet tätä kysymystä?

Et mitä mä vastaan siihen.

Ootko muistanu ikävöidä mua säännöllisesti?

Oho pääsi unohtumaan! Aloitan nyt.