Otsikot on yliarvostettuja

Päiväkirjamaisessa muodossa jatkuu. Elikkä:
12.4

Oppituntien jälkeen menin seuraamaan softball klubin treenejä. Laji ei ennestään ole yhtään tuttu ja pesiksessäkin oon aina ollut semihuono, mut harkitsin liittymistä koska, mun luokan kivoimman oloiset tyypit on melkein kaikki siellä.
Harkitsemiseen se kyllä jäi. Meininki oli vähän liian hardcorea. Kaikki oli superhyviä ja mä vannon, että se pallo vois lentää kalliosta läpi. Sain kerran pallon päähänkin, mut luojan kiitos se ei ollut sellainen tosissaan heitetty (kyllä se silti sattui. softball on ihan väärä nimitys tolle lajille....)
Seurasin harkkoja noin tunnin ja menin sitten öljyvärimaalauskurssille, missä alan käydä nyt perjantaisin. Siellä oli kanssa kivan olousta porukkaa (ja näin karvaisimman tytön mitä oon ikinä nähnyt)

offtopic: oon ihan sairaan heikko japanilaisille makeismainoksille. Meen heti ostamaan jos TVssä näkyy uusi jätskimaku tms. Suomessa mulle ei ikinä tullu tämmöstä "omg pakko saada tota tässä heti nyt" fiilistä....

13.4
Mulla oli  kuvista seiskaluokkalaisten kanssa. On se pikkasen awkward olla samalla tunnilla 12 (?) vuotiaiden kanssa, vaikka ne söpöjä onkin. Tauolla yks tyttö tuli kimittäen pyytämään multa nimmaria ja sit seuraavaksi ne tuli kaikki. Päädyin kirjoittamaan jotain 30 nimmaria ja oli kieltämättä aika feimi olo kun mun pulpetin edessä oli jono innostuneita pikkutyttöjä.

Tuntien jälkeen mut raahattiin kendoklubiin. Siellä oli tosi hyvä fiilis ja saman henkistä porukkaa (päädyin vaan ihkuttamaan yhen tytön kanssa CNBLUEn Minhyukia)
Mulle lainattiin oikein kunnon varusteet ja sain pukea hakamankin päälle - sai aikaan pienet naurut kun se hakama loppui jonkin puolisääreen, koska 172 cm. Yks tyttö sitten opetti mulle perusteita koko sen parin tunnin ajan ja olin kuulemma luonnonlahjakkuus ja tosi hyvä ensikertalaiseksi. xD En kyllä tiedä oliko se totta, vai sanoiko se niin vaan, että saisi mut liittymään siihen klubiin.

14.4
Sunnuntai eli viikon ainoa vapaapäivä! Aamu oli täydellinen. Oltiin Yukarin kanssa sovittu, että mentäisiin kahdeksalta lenkille, mutta hän veteli sikeitä vielä yhdeksältä - enkä mä viitsinyt herättää, joten menin yksin. (Ja olin salaa iloinen, koska juoksen mieluiten yksin ja musa täysillä korvissa) Täällä on ehkä täydellisimmät lenkkireitit mitä voi kuvitella!! Olo sen lenkin jälkeen oli silkkaa parhautta.

Myöhemmin lähdin Megun kanssa hengaamaan Chibaan. Huonolaatuisten purikurien spammivaroitus annettu.

Mun taiteelliset visiot pääsi oikeuksiinsä tässä

Megu oot söpö mut mihin ihmeeseen mä katson?? o_o

 Syy purikurien pikselimössöisyydelle on se, et ne on otettu perus digikameralla mun kännykän näytöltä. Voishan sitä helpompikin tapa olla.

Tän niminen kauppa tuli vastaan.

Megulla on hauskaa part 1.

Ja part 2.

En kans tiiä

15.&16. 4

Perus koulupäiviä. Enkun opiskelu alkoi viimein ja kyllä, japanilaiset on oikeesti niin surkeita siinä kuin väitetään. "Is you happy?" tyyppisiä lauseita (tääkin oli Megun kysymys mulle tänään. Ja Megu on fiksu.) Siinä kohtaa kun pitäis lukea vastauksia ääneen niin kaikki mutisee niin hiljaa, että on oikeasti mahdotonta kuulla mitään.

Liityin muuten badminton klubiin ja tajusin, kuinka surkea oikeesti olen siinä. Pohjalta on onneksi hyvä lähtee ylöspäin.

Itsenäinen opiskelu on tylsää

Havainnollistetaan nyt sitä kokoeroa

Liikkatunti oli muuten myös aika mielenkiintoinen. Eka tunti meni siinä et kuunnellaan uuden opettajan esittely itestään. Eilen päästiin liikkasaliin asti, mutta ei siinä hiki tullut. Harjoiteltiin koko tunti siististi rivissä seisomista ja rivin siirtämistä toiseen paikkaan mahdollisimman nopeasti ja jotain ihme muodostelmia ja jakoa kahteen. Lopuksi tehtiin minuutti vatsoja ja piti merkata sellaiseen korttiin kuinka monta sai.

Ja koska tykkään lopettaa blogipostaukset randomeilla loppuhuomautuksilla niin mainitsen tänään japanilaiset luonto-ohjelmat. Suomessahan ne on sellaisia vakavia faktapaketteja missä se selostaja puhuu tasapaksulla äänellä silkkaa asiaa, mutta täällä... En kestä oikeesti kun sinne alanurkkaan ilmestyy välillä sellaisia piirrettyjä ukkoja ja selistus muutenkin on tätä luokkaa "Voi ei! Söpöä eläintä uhkaa vaara - varo pikkuinen!" Sitten dramaattinen musiikki ja kauhistuneita huokauksia ja sitten taas iloinen musiikki "huh! selvisit täpärästi! Jee!"

Baibaaaai!