Valmistautumista...

Hooi!
Väsynyt, kulttuuri- ja urheilufestivaaleihin valmistautunut vaihto-oppilas täällä. Huomenna urheilufestivaali ja se pelätty balettiesitys, sekä muuta mukavaa. Tänään oli viimeiset isot harjoitukset, huomenna aamulla on vielä lyhyet treenit.

Tuleva viikonloppu kuluu kulttuurifestareiden muodossa - ja ette voi uskoa kuinka helpottunut olen saatuani öljyvärityön valmiiksi! Aika urakka siinä oli, kun en ennen ole edes maalannut niin isolle kankaalle. Klubilla luuhasin viime viikolla joka päivä (myös lauantai ofc) kuuteen asti, eli koulupäivien pituus oli 10 tunnin luokkaa. Mutta hauskaa oli :D

Perus koulumeininkiä

Karkkipapereista saa aikaan monenlaista

Nää kamikaze rievut meillä pitää olla päässä huomisessa esityksessä.

Käytiin Megun kanssa Starbucksissa hörppimässä uusi kausimaku, NAM

Jonkun luokkalaisen huumorintajua.

Kuva muuten on Ghiblin uudesta elokuvasta, joka jää Hayao Miyazakin viimeiseksi : ( Voi itku. Kävin tietty jo katsomassa kyseisen filmin - kuvat ja musiikki oli viimeisen päälle kuten aina, mutta itse tarina ei iskenyt niin paljon kuin toivoin. Tuntui loppuvankin jotenkin kesken. Okei, mun sisäinen elokuvakriitikko lopettaa nyt tähän ja kehottaa kykeneviä ihmisiä itse tsekkaamaan elokuvan - ihan jo senkin takia, että se on Miyazaki herran viimeinen teos.

Näkemisiin!

Q&A vastaukset

Noniin, vilkaistaanpa viimein kysymyksiä! Kiitos kaikille, jotka niitä pisti tulemaan^^

Olisiko sun mahdollista kertoa niistä huonommistakin kokemuksista jotain? Mikä on ollut kurjinta?

Tjaa, yksityiskohtaisesti en viitsi kertoa, mutta ikävintä on olleet isommat riidat host äidin kanssa. Ja alussa oli myös kurjaa, kun sellaisia "oikeita" kavereita ei meinannut löytyä. Kulttuurishokista puhuttiin hirveästi orientaatiossa, mutta omalle kohdalle se ei vissiin iskenyt. (en ainakaan huomannut?)

Tiiätkö, että joku ois sairastunut japanin aivokuumeeseen siellä ollessaan? Eiks se oo kauheen vaarallinen ja ettekö te oo ottanut rokotuksia sitä vastaan? Oon nimittäin riskialueelle matkaamassa, eikä rokotusta ole mullakaan ja se vähän huolettaa"

En tunne ketään tautiin sairastunutta, eikä rokotusta ole mullakaan. En myöskään ole lääkäri, mutta jos oot pidemmäksi aikaa matkaamassa maaseudulle/viidakkoon niin kannattaa kai ottaa varmuuden vuoksi. Tai sitten vaan suihkia hyttysmyrkkyä sen verran, että itikat pysyy loitolla. Jotain ehkäisypillereitäkin tuohon kuuluu olevan... Ilmeisesti tosi harvinainen tauti kuitenkin kyseessä.

Ootko hengannu siel jätkien kanssa?

Tyttökoulu, joten en hirveästi. Muutaman kerran..

Jos niin minkä tyyppistä porukkaa ovat olleet? 

Hauskaa porukkaa ja Suomalaisiin verrattuna enemmän "herrasmiehiä". Ainakin ensi vaikutelmalta.
Suurin osa lukiopojista kuulemma tosi ujoja - en oo kyllä ite pannut merkille.

Onks lukio ikäiset pojat miten söpöjä?

On ne jotkut aika söpöjä.~  Riippuu tietty mistä tykkää. Suurin osa kuitenkin aika tavallisen näköisiä.

Miten sun vanhemmat suhatutui vaihtoon lähtemiseen?

Ekaks tuli selvä EI. (No olin silloin vielä ala-koulussa) Kai ne sitten tottui ajatukseen.

Miks halusit just Japaniin vaihtoon? 

Kaikki Japaniin menevät, varautukaa tähän kysymykseen ja miettikää valmiiksi naseva vastaus, koska sitä tullaan kysymään isolla K:lla! Ja paljon.
Vaikka oon vastannut tähän miljoona kertaa, niin aina yhtä vaikeeta pistää se simppelisti. Kai mulla aina on ollut pikku kinostus tuonne Aasian suuntaan. Joskus viidennellä luokalla päätin, että haluan Japaniin vaihtoon, koska "jee se on siisti paikka". (Tohon toki vaikutti kaikki mangat joita luin niihin aikoihin. ja lapsuuden suosikki Digimon tms. Niin ja yksi Japanista kertova mummin kaapista löytynyt kuvakirja.) :D En mä oikeasti tiedä. Jokin tässä maassa vaan veti/vetää puoleensa. Ja mulla oli tosi vahva visio siitä kuinka mä tahdon aamuisin pukeutua lukion koulupukuun haha? Onkohan se joku fetissi? XD

Mikä ois ollut kakkosvalintana jos et ois Japaniin päässyt?

Kakkosena taisi olla Etelä-Korea ja Thaimaa. Mutta jos en olis päässyt Japaniin, niin en tiedä olisinko lähtenyt ollenkaan.

Minkä verran osasit Japania vaihtoon lähtiessäsi?

Olin käynyt 4 lukion kurssia iltalukiossa, keskiarvolla 9. Kanjeja en osannut pätkääkään ja katakana merkitkin takkuili vähän. Mutta perus kielioppi ihan ok hanskassa.

Tuliko sulle koskaan ennen lähtöä sellainen "entä jos musta ei ookkaan tähän tunne"?

Ei. Odotin että olisi tullut, mutta ei.



Halusitko itse tyttökouluun?

YFUn orientaatiossa kun piti listata pahimpia pelkoja ylös, niin kirjoitin ekaksi "yksityinen tyttökoulu". Taisi olla kohtalon läppää, että mä olin meistä suomalaisista Aasiaan menijöistä ainoa, joka lopulta päätyi sellaiseen. xD

Onko sun koulullas muita vaihtareita?

Mun koululla on yleensä yksi vaihtari per vuosi. Eli tällä hetkellä oon lajini ainut edustaja.

Mitä klubeja oli vaihtoehtoina? 

Mun koulun klubitarjonta on suht tylsä - ei mitään extreme vuorikiipeilyklubia (kaverin koulussa on : (), eikä edes kyodoa (japanilaista jousiammuntaa tms) Perus urheilut (koris, tennis, kendo, softballa, uinti, tanssi, juoksu, sulkapallo, käsipallo (jalkapalloa ei jostain syystä ole)) ja sitten kulttuuriklubien puolelta: "kuvataide-, askartelu/ompelu-, leipominen-,enkku-,fysiikka/kemia-, kirjoittaminen-,mangan piirtäminen-, torvisoittokunta-, kevyt musiikki/bändi ja broadcast-klubit. Voi olla, että unohdin jonkun , mutta tossa ne suunilleen oli.

Kuinka tiukat ja omituiset säännöt koulussa on?

Tjaa, perustiukat. Ei värjättyjä hiuksia, ei meikkiä, sukat kolmin kerroin, paidan ylin nappi kiinni, luokka siivotaan koulupäivän jälkeen yms yms yms. Ei ole mitään hirveän outoja sääntöjä, mutta se tuntuu vähän kohtuuttomalta, että koulu kieltää kavereiden kanssa hengailun koulun jälkeen (koulupuku päällä siis) Ei noita kukaan 100 prosenttisesti noudata.

Kuuma koulupuvussa?

ARVAA VAAN. Ja vielä ennätyskuuma kesä.

Onko porukka siellä Suomalaisiin verrattuna avoimempaa, vai pidättyväisempää?

Hmm... Paha sanoa. Toki kaikki tulee mun luo tosi helposti juttusille ja näin koska oon "kiinostava blondi ulkomaalainen" ja muutenkin ensivaikutelma on aika avoin. Perusluonteelta porukka on kuitenkin yllättävän lähellä Suomalaisia.  Joukkoon mahtuu kovaäänistä ilopilleriä, kuin myös älyttömän ujoja tyyppejä. Lisäks Japanilaisten puheenaiheet pyörii tosi paljon sään (ihan oikeasti), ruoan, nukkumisen ja opiskelun tms ympärillä - yksityisasioista ei pahemmin avaudu.

Ootko saanut sieltä sellaisia ihan hyviä ystäviä joiden kanssa luultavasti pidät yhteyttä vielä Suomeen palattaessa?

Joo, uskoisin näin.:) Suomen "bestiksiä" ei silti voita kukaan.

Oletko maistanut perinteisiä Japanilaisia ruokia ja onko ne olleet hyviä?

Aika perinteisesti täällä syödään joka päivä - suurimmaksi osaksi on herkullisia!;)

Onko jotain ruokaa mistä ET tykkää siellä?

Kyllä vain! Nattou eli riisin päälle laitettava haiseva papulima, on terveellistä, mutta jätän syömättä. En myöskään tykkää tororosta (paksua valkoista, sylkimäistä limaa jota syödään joskus esim soba nuudeleiden lisukkeena.) Niin ja sitten se kesän ykkösherkku, eli pieneltä lautaselta syötävä kylmä, musta, etikassa lilluva limainen nuudeli (?) jutska. Yhtä salaatin joukkoon laitettavaa sisältä tahmeaa kasvia en myöskään rakasta </3 Tästä voi varmaan tehdä johtopäätöksen, etten tykkää limaisista ruoista.

Miten ihmiset suhtautuu jos et pysty syömään jotain ruokaa/et tykkää? 

Ei oo mitään raivareita vetäneet. Okaasan alussa melkein joka aterialla muistutti, et "on ihan okei jättää. Ei tarvi yrittää mahdottomia." Maistaa pitää tietty aina. Mut ei kukaan oleta, että mä rakastaisin kaikkea, eikä ne väkisin syötä.

Omituisin ruoka mitä oot siellä syönyt? 

Kerran saatiin tuliaisiksi Yukarin rakastamia makeisia - sellaisia pitkulaisia läpinäkyvään paperiin käärittyjä riisikakuja. Siinä sitten aloin avaamaan sitä "paperia" mihin okaasan ja sisko heti reagoi "no no no no!!!" Kyseinen makeinen meinaan syödään papereineen päivineen. (kääreet on kai tehty sokerista tai jostain, mutta paperille se silti maistui) En tiedä oliko tuo nyt niin outo, mutta yllätyin ainakin.

Toinen mieleen muistuva ylläri oli kun kysyin Okaasanilta "mikä vihannes tää rouskuva läpinäkyvä juttu on?" Ja vastaus oli, ettei suinkaan ole vihannes vaan popsin parhaillaan meduusaa. OK.

Onko ilma siellä tunkkaista vai ihan ok?

Ihan ok se on! Varmaan kyllä tunkakisempaa kuin Suomessa, mutta itse en huomaa eroa.

Onko julkiset välineet likaisen oloisia?

Ei yhtään! Tosi puhtaana pidetään - niin koti kuin julkisetkin paikat. Joidenkin metroasemien vessat on kuulemma kämyisiä, mutta siitä en osaa sanoa.

Katsooko porukka animea normaalisti vai onko se vaan jotain nörttien hommaa? + sun lempianime tällä hetkellä. 

Ei se pelkästään nörttien hommaa ole, ellei ala ihan fanaattiseksi figuurienkeräilijäksi tms. Riippuu kai siitäkin mitä katsoo; Ghiblin uusimman leffan katsomaan meneminen tuntuu olevan melkein kansallisvelvollisuus.

Oma lempianime hmm... En ole pahemmin mitään seurannut... Välillä katsotaan host äidin kanssa Sazae-sania, niin kaipa se on tämän hetken suosikki.

Vaihtuuko sulla host perhe kertaakaan?

Hui, toivottavasti ei! Eli ei vaihdu, ellei mua täältä heitetä ulos ::D

Onko lapset siellä suloisia?

Pikkulapset täällä on ihania ;_____; Voisinpa ottaa tuliaiseksi.

Kuunteleeko porukka siellä oikeesti just An Cafea tai Gazettea?

Kyselin kavereilta, eikä kukaan tiennyt noita. Eli ei kuuntele. Vähän sama kun Suomalainen metalli on suosittua ulkomailla, mutta Suomalaiset itse ei edes tiedä, että sellaista on.:D

Ootko kuunnellut Miyavia?

En yhtäkään biisiä. Nimi on tuttu.

Saanko kuvaa siitä One Piece paidasta?

Oleppa hyvä:

Ootko kuuullut sellaisesta kaupasta kuin cocolulu ja mitä tykkäät?

Googlasin ja tykkään <3 Joskus ennenkin kuullut mainittavan. En yhtään rättiä kyseisestä paikasta omista, mutta kivalta näyttää.

Ootko käynyt sellaisessa perinteisessä kylvyssä? 

Jos meinaat onsenia, eli kuumaa lähdettä niin en : ( Mutta tahdon ehdottomasti mennä!
Perus Japanilainen kylpyamme meillä on kotona.

Paljonko euroissa maksaa esim cd siellä ja onko niin kallista kuin puhutaan?

Jenin kurssi on vissiin aika heikko nyt, joten mars ostamaan ne lentoliput ja shoppaamaan pitkin Tokiota! Suomeen verrattuna on selvästi halpaa (hedelmät ja bensa on kalliita) CD makaa yleensä 10-25euroa.

Ja seuraavan kysyjän mä tunnistankin (<3):

Joko tuut takas?

Oota vaihdan vaatteet ku en kehtaa näillä tulla.

Oliks sun ja sun host-siskon hyvästit dramaattiset ja vuolaat? 

Ei ollut dramaattiset eikä vuolaat. Moikkasin kun lähdin aamulla ovesta (oon kai paha ihminen kun menin sinä päivänä kavereiden kanssa hengaamaan. Mutta lentokentälle meno oli joka tapauksessa kielletty ja kotona oisin ollut lähinnä tiellä) Kyllä me edellisenä iltana kömpelösti halattiin ja annoin sille kirjeen luettavaksi Amerikassa, mutta ilman kummempaa draamaa. Sellaisethan ne meidänkin hyvästit oli vai mitä?:D

Kuin kovasti ehdit kiintyä? 

Ihan mahtava tyyppi! Kyllä mä kiinnyin - MUTTA valehtelisin jos sanoisin, että meille ehti muodostua joku erittäin syvä yhteys. Tultiin toimeen, ei ikinä riidelty, ja oon ilonen, että just Yukari osui mun host siskoksi, mutta ei me mitään pitkiä syviä keskusteluja käyty. Harvoin oltiin yhtä aikaa edes kotona, kun Yukari oli tosi kiireinen - ja kotona ollessaan yleensä joko nukkui tai opiskeli.

Miltä nyt tuntuu?

Jalkaa kutittaa : /

Mitä sulla on päällä?

Kotivaatteet eli random t-paita ja shortsit.

Mitä teet?

Dataan.

Mitä ajattelet just täl sekunnilla ku luet tätä kysymystä?

Et mitä mä vastaan siihen.

Ootko muistanu ikävöidä mua säännöllisesti?

Oho pääsi unohtumaan! Aloitan nyt.

Aizu

Yahhoo!

Postausten aikajärjestys on päin metsiä... Tääkin reissu tuli tehtyä viime kuun puolella, mutta ei nyt välitetä siitä. Seuraavana postausvuslistalla on Q&A postauksen vastaukset.

Noniin, elikkäs elokuussa tehtiin yhden päivän reissu Fukushiman perfektuuriin, vuorten ympäröimään Aizun kaupunkiin. Syy: ollaan koko perhe seurattu tvstä "Yae no sakura" nimistä hirstoriallista draamasarjaa joka kyseiseen kaupunkiin sijoittuu, joten haluttiin lähteä paikan päälle katsomaan. Muutenkin ollaan aika historiafriikkejä kaikki.

Matka taittui kivasti luotijunalla, ja tuolalisella söpöllä junalla jossa on Aizun logo.

taidekuvaa junan ikkunasta

Ihan mihin tahansa tuolla menikin, niin Yae No Sakura julisteita näkyi joka paikassa. Ilmeisesti kyseinen draama vetää melkoisesti turisteja kaupunkiin, kun oli draamaturisteille oma sightseeing reittikin. (Johon me tietysti ilmoittauduttiin) Yhdessä museon tapaisesessa paikassa oli myös kaikki näyttelijöiden kuvat ja niiden vieressä, oikeat historialliset henkilöt (jotka ei ikävä kyllä olleet yhtään niin hyvännäköisiä kuin draamassa : () Ja näille henkilöille kuuluneita eisineitä, sekä vanhoja maalauksia sarjassakin esiintyneistä tapahtumista kuten linnan palamisesta yms.

Lapsisotilaiden muistopatsas. 

Kolisteltiin temppelissä kelloja

Aizun linna. Ja lainasin samurai ukolta miekkaa

Käytiin toki linnan sisälläkin (host siskon suurin rakkaus on Japanilaiset linnat, joten se oli ihan onnessaan), mutta sisältä ei kuvia saanut ottaa. Oli pytringillä ainakin koko huh huh. Esillä sen ajan sälää samurai kypäröistä astioihin, taiteeseen yms. Ja oli myös lavastettu sen ajan (jonkun korkea-arvoisemman neidin) huone ja kun kysyin mitä varten kaapin ovissa on silmäreiät niin vastaus oli, että kaappien sisällä on tietenkin henkivartijat jotka pomppasi ulos heti jos joku kutsumaton tulee huoneeseen. Ihan kiva.

näkymää linnasta käsin.

alakerran tuliaisputiikkia

Seuraava etappi oli kiivetä melkoisen korkeat portaat ja vilkaista parin merkittävän hemmon hautaa.

Saan kai jonkun kirouksen kun otan haudoista kuvia : (

maisemaa

Kaiken kaikkiaan tykästyin tohon kaupunkiin hirveästi! Mietin, että tahtoisin aikuisen asua tuon tyyppisessä paikassa. Tunnelma oli rauhallinen, muttei pysähtynyt. Luonto on lähellä ja koko ajan läsnä (mihin tahansa kun katsoo, niin horisontissa näkyy vuoria), mutta mistään täysin korvesta ei ole kyse. Hauska murre ja näkyvää historiaakin paikalta löytyy - eikä Tokiokaan ole kauhean pitkän matkan päässä. Ehkä isona jos joskus olen varoissani, niin rakennan tuonne vuoren rinteeseen talon. Heh.

Pakollinen junan-ikkunakuva vielä paluumatkalla

ja illallinen nam nam! 

Japanilainen kesä

No mitä siihen kuuluu? Mun kohdalla ainakin nämä:

1. UNESCOn leiri! Alunperin ajattelin postata tästä vasta sitten kun saan ne leirillä otetut kuvat itselle, mutta mulla on jo liikaa tekemättömiä postauksi työnnettynä johonkin hamaan tulevaisuuteen... Ja kyllä mulla pari kuvaa sentään on.

Maisemat ainakin oli hienot

Leirin parasta antia oli ehdottomasti uusien ihmisten tapaaminen ja eri maalaisten kanssa ajatusten vaihtaminen - juteltiin mm. Korealaisen huonekaverin kanssa kauneusleikkauksista, koulujärjestelmistä yms. Ja sillä oli vahvasti mielikuva siitä, että Suomessa kaikki on tosi onnellisia - voi kunpa Suomalaiset itsekin tajuaisi ajatella niin. Nyt mulla onkin sitten leirin jäljiltä tuttuja Kiinasta, Ranskasta, Koreasta, Indonesiasta ja Laosista. (Ja osaan sanoa Indonesiaksi "Hyvää päivää" ja Koreaksi "herkullista", jee)

No comment

Oli kyllä taas vähän julkkis olo kun japanilaislapset (yläkouluikäiset) tulee lääppimään naamaa ja koskemaan hiuksia ja muuta. Ja sain lempinimen Pinky-chan, koska mulla oli joka päivä jotain pinkkiä päällä.

Niin ja aamuherätyksessä oli vähän eri meininki kuin Suomessa. Puoli seitsemän piti aina olla siisteissä riveissä leirikeskuksen pihalla ja sitten katsottiin kun joku jätkä vetää Japanin lipun salkoon ja kovaäänisistä soi joku tosi dramaattisen mahtipontinen isänmaallisuutta nostattava musiikki. Ja sen jälkeen lavalle nousee pari tyyppiä pitämään kymmenen minuutin jumppasession samalla kun sieltä kovaäänisistä tulee sellasella sotilas äänellä "Hoi! yks kaks! yks kaks!"
Tuon jumppatuokion ottaisin kyllä mielelläni osaksi jokapäiväisiä aamu-rutiineja, tuli meinaan sen verran virkistynyt olo kroppaan.

Tehtiin currya nam

Aktiviteeteistä ei ainakaan ollut puutetta - vapaa-aikaa oli tuskin ollenkaan. Leirillä taisi olla joku power ranger tyyppinen "friend ranger" teema enkä osaa sanoa oliko se läpällä vai ihan tosissaan, mutta välillä sai hyvät naurut. Ja muutenkin kaikki sketsit yms oli toteutettu tosi hyvin ja porukka oli innolla mukana. Muistan kun Suomen kesäleireillä kaikki oli aina vähän awkward, eikä yhteisleikeistä yms oikein tullut mitään, mut japanilaislapset osaa olla tosi "lapsia". Sillen hyvällä tavalla. Innostuu helposti ja näin.

Katsokaa ihmeessä miltä näyttää Japanilainen leirinuotio:

Leirinuotion yhteydessä oli kanssa pikkuinen ilotulitus (niinkuin videollakin näkyy). Noi ilotulitteetmuistutti lähinnä isoja tähtisadetikkuja, mutta hienon näköisiä ne oli.

Perus bussimatka.
Nauratti kun Taiga oli pari minuuttia aikaisemmin naureskellut takana nukkuvalle porukalle ja otti niistä kuvia, mutta hetken päästä nukahti itse, eikä herännyt ennen kuin oltiin perillä. Ja koska tä on Japani, missä kaikki tila käytetään hyödyksi, niin myös bussin keskikäytävällä on tollaset huterat penkit.

Farewell party~ Mä ja korealaistytsyt, sekä toi yks jätkä joka halus ottaa mun kanssa jotain 5 yhteiskuvaa ja kiitteli ja kumarteli hirveesti aina ku suostuin. Niin ja varpisti aina niissä kuvissa et näyttäis pidemmältä lol.

2.Kesämatsurit ja Hanabit, eli ilotulitukset

Kaikki jotka on erehtyneet lukemaan mangaa/katsomaan animea/japanilaista draamasarjaa tai edes kuunnelleet Japanilaista musaa, niin tietää kai, että noi kuuluu olennaisena osana Japanin kesään. Ja WOOO, noista ilotulituksista. Turun kaupungin uudenvuoden ilotulituksesta ei edes voi puhua samana päivänä. Kamoon täällä on sydämen muotoisia pinkkejä ilotulituksia ja lisäksi hymynaaman muotoisia ilotulituksia ja sellaisia järkyttävän hienoja koko taivaan nieleviä värimyrskyjä jotka tuntuu satavan päälle. Ja kun siihen päälle vielä lisää sen kesäillan tunnelman ja kaikki yukatoihin pukeutuneet ihmiset vauvasta vaareihin ja ilotulitusten kanssa samaan aikaan järjestettävien festivaalien äänet, tuoksut ja paperilyhdyt, niin on kasassa sellainen paketti josta on paha pistää paremmaksi.

Oon tähän mennessä nähnyt kolme ilotulitusta. Arakawan ilotulitus, Sumidagawan ilotulitus sekä ihan meidän talon vieressä järjestettävä ilotulitus.
Okaasan tahtoi mulle tuon Sumidagawan ilotulituksen erityisesti näyttää, koska se näkyy jotenkuten tuosta meidän läheiseltä sillalta ja se on Japanin vanhin ja kuuluisin ilotulitus, joka näytetään myös tvssä joka vuosi. Sanoi, että voin sitten kerskailla kaikille, että olen nähnyt Sumidagawan hanabin livenä. On sen verran suosittu, että jos tahtoo esim katsoa hanabia sellaisesta jokilaivasta tai ravintolasta, niin paikat pitää vadata pahimmillaan kaksi vuotta etukäteen o_o
No mutta kun päästiin sillalle niin tuuli olikin yltynyt aikamoiseksi ja huomautin Okaasanille, että "hei tuolla salamoi", mihin tämä vastasi sen olevan vaan ilotulitteista aiheutunutta valoa. Ja seuraavassa hetkessä alkoi sataa ja ukkostaa sellaisella voimalla, että jäi ilotulitus toiseksi ja piti juosta kotiin. Sumidagawan hanabi sitten peruttiin ja sääliksi kävi niitä jotka tosiaan oli varanneet hyvät paikat pari vuotta etukäteen. Televisiossakin näytettiin edellisvuoden hanabia.

Matsurit eli kesäfestivaalit onkin sitten asia erikseen. Rakastan sitä tunnelmaa mikä niissä on. Ja tokihan ohjelmaan kuuluu kaikki j-draamoista tutut kultakalojen kalastukset paperihaaveilla, ilmapallot, takoyakit, ihmiset kesäkimonoissa, musiikki yms. Videonkin kuvasin joten vilkaiskaa. Lopussa esiintyy joku enkan laulajakin. (Enka on eräänlainen Japanin vastine iskelmälle. Tai noin mä sitä kuvailisin.)

Mäkin kokeilin kultakalan kalastusta. Sain napattua yhden aj sekin oli harvinaisen apaattinen yksilö. 

Yritin kanssa voittaa yhtä jättikokoista puhallettavaa hanakappaa, mut ei siitä mitään tullut : ( Nyyh.

3.Dataus ja sinkkuelämää

Ja tuuletin ja ilmastointilaite. On ollut liian monta peräkkäistä päivää jolloin lämpötila ylittää sen 35 astetta ja nousee pahimmillaan 38 asti. @_@ Ei sellaisina päivinä oikein huvita tehdä muuta kuin röhnöttää lattialla tuulettimen edessä.
Hommasin myös vuokrauskortin läheiseen dvd liikkeeseen ja en tiedä mikä muhun on mennyt... Nyt kun mulla on edessä rajattomat hyllyt täynnä korealaista draamaa, niin miksi mun tekee mieli katsoa sellaisia sarjoja kuin O.C ja Sinkkuelämää?? (Mut kamoon sinkkuelämää tuotantokausi viikoksi hintaan 50senttii?? whippiii!)

4. Kavereiden kanssa possuttelua hengailua

Maistuisko pikkupehmis?

Indonesialaisen Clainin kanssa "kevyt iltapala."

Näihin fiiliksiin tällä kertaa~~!

                                                                               Seungrin sooloalbumi, me likes. 

puoliväli, mitä ihmettä???

Tällaisista tunnelmista terveisiä tällä kertaa. Vaihtarivuoden puoliväli saavutettu. Apua! Aika menee ihan järkyttävän lujaa. 

Leiri tiedossa

Heei, ihan pikainen ja lyhyt postaus! Huomenna suuntana Fukushiman vuoristo, jossa meikällä on UNESCOn muutaman päivän kesäleiri^^ Meitä on peloteltu karhuilla, myrkyllisillä ampiaisilla, käärmeillä ja jäätävän kylmillä öillä heh. (Ja Japanilaisillehan sää on aina kylmä jos ei hiki virtaa) Näille Tokiolaisille pelottavinta on kuitenkin ehkä se, ettei vuoren päällä ole ostoskeskusta ja ettei kännykällä ole kenttää – tai ainakin siitä jaksettiin eniten muistuttaa. Oon nyt koittanut nakella kaiken maailman hyttysmyrkkyjä ja sukkapareja matkalaukun pohjalle, mutta ei tää pakkaaminen ihan nappaa. Saa nähdä mitä tästä tulee, suurin osa leiriläisistä on ala- ja yläkoulu ikäisiä Japanilaisia, mutta on siellä pari YFUlta tuttua tyyppiäkin. (Niin ja yksi lutunen blondi japanilaisjätkä)

vanha random kuva

Yukari tosiaan lähti Amerikkaan ja musta tuli ainut lapsi ; <. Huolettaa vähän kuinka se pärjää niillä olemattomilla englannin taidoillaan, mutta kyllähän sitä puhuessa oppii.

Ja kysymyksiä on tullut kivasti, kiitos <3 Edelleenkin saa laittaaaaaaaa. Vastaan niihin sitten syyskuussa. Nauttikaa kesästä siellä Suomessa, missä ei tarvitse herätä kuudelta kaskaiden meteliin tai siihen, että niitä tulee sisään. Ja mä kun luulin, ettei Tokiossa pahemmin ole itikoita.

Tääkään kuva ei liity mitenkään mihinkään, mut tajusin ettei tä oo ollut täällä ni pakko pistää.
Sen verran komea fleda, että paha laittaa paremmaks.

Q&A ja Kamakura

Hei mussukat!

Päätin pistää Q&A postauksen pystyyn, eli nyt kaikki sieltä anonyymien ja nimimerkkien takaa heittelemään niitä asiallisia ja asiattomia kysymyksiä tänne päin. Vastaukset tulee kaiketi ensi kuun puolella. Eipä mulla muuta, moimoi~

…. On mulla oikeastaan aika paljonkin muuta. Tai kameran muistikortilla ainakin on kamaa mitä tänne voisi pistää. Kirjoittamisen suhteen olen laiskistunut hirveästi – päiväkirjaakin päivitin viimeksi pari kuukautta sitten. Hupsis.

Hitto tuntuu, että oon postannut tästä aiheesta ennenkin – no anyway:

Mua jotenkin huolettaa se, miten ruusuisen kuvan tää blogi antaa vaihtarivuodesta. Että sehän on vaan yhtä isoa ulkomaanmatkaa, tänään mennään tonne ja huomenna sinne ja kaikki on ihmeellistä ja hienoa ja saa kavereita uudesta kulttuurista ja oppii kieltä.

Joo-o, mulla on mennyt tosi hyvin. Mulla on ollut hauskaa ja oon ollut vaikka missä. Oon kiitollinen siitä. Mutta tä on mun vaihtarivuosi. Kyllä siihenkin on kuulunut itkemistä ja riitoja ja päiviä jolloin ei huvita mennä kotiin eikä kouluun. Toisille niitä päiviä tulee enemmän ja toisille vähemmän. Toisille tulee perheenvaihtoa, kun kemiat ei kohtaa, tai iskee voimakas kulttuurishokki tai vaikka japanin-aivokuume. (Joka on ihan oikea hyttysten aiheuttama sairaus btw.) Mä oon kait onnekas kun asiat on rullanneet näinkin hienosti.

Rantattuani siitä, miten kaikki ei aina oo kivaa, niin siirryn laittamaan materiaalia erittäin kivasta reissusta Kamakuran biitsille ja pariin temppeliin kuvisklubilaisten kanssa. Videon muodossa tällä kertaa.

Ja pistetään vielä pari kuvaa kun oli niin kivat maisemat

Jee kävin ekaa kertaa tänä vuonna meressä <3 Mainittakoon muuten, että Japanin merivesi on jotenkin tosi suolaista verrattuna suomalaiseen? Vai kuvittelenko vain? Silmät kirveli ja suuta poltteli jos vähääkään sattui hörppäämään. Mutta aallot oli hienot ja vesi kirkasta - kalojakin näkyi. Ja kotiin tuli kannettua muovipussillinen simpukoita^^