Mitaka, Ghibli museo.

Heissan! Tänne kuuluu hyvää. Ei mitään kovin erikoista, mutta tavallisen mukavaa. Erityisen iloisenen olen kyllä siitä, että täällä alkoi nyt "Bargain sale", eli lähes jokaisessa Tokion tavaratalossa on isot alennukset. Surumieliseksi taas tekee se, että host siskon Amerikkaan lähtöön on enää alle kuukausi :(. Saan huoneen kokonaan omaan käyttöön, mutta se on laiha lohtu.

 Menin tossa yksi kaunis päivä, pitkälle kävelylle joenrantaan (koska muilla mun luokkalaisilla oli vanhan Japanin kielen kokeet, niin koulupäivä loppui mulla lyhyeen, eikä ollut parempaakaan tapaa tappaa aikaa) Pysähdyin yhteen kohtaan räpsimään kaiken maailman posekuvia kameran itselaukaisimella ja kuvaamaan ties mitä ruohonkorsia ja pilviä ja irvistelykuvia - koska ihmisiä ei näkynyt lähettyvillä. Arvatkaa olinko saada sydärin kun yhtäkkiä katson vasemmalle ja reilun metrin päässä musta, tollaisessa joesta kasvavassa puskassa seisoo joku jätkä ja tuijottaa. Wtf kuka muka seisoskelee joesta kasvavassa puskassa??O__O Tuijotettiin toisiamme jotain 30 sekkaa hiljaa - mulla oli sellanen "WTF" ilme ja sillä semmonen kummallinen awkward hymyntapainen. Että tämmöstä porukkaa täällä.

Taidekuva mun koulun lokerosta. 

Chibi-chan ja mä bilsan tunnilla. Jep olin unohtanut laboratorio-takin luokkaan.
Ei nyt sillä että sitä oikeasti mihinkään edes tarvitsisi - kunhan näyttää asiallisemmalta.

 Apua huomenna meillä on tanssikoe baletista... Ehhehhee. Ja klubit on tauolla, koska ensi viikolla on midterm kokeet ja kaikki opiskelee ihan hulluina.

Eilen tuli vietettyä kiva sunnuntai Ghibli museon merkeissä  med saksalainen Dan ja tanskalainen Astrid + host äidit + Akiho! Alun perin Yukarin oli tarkoitus tulla, mutta YFUn Amerikkaan lähtevien orientaatio osui just samalle päivälle ja liput Ghibli museoon oli jo ostettu, joten Okaasan pyysi mua kutsumaan yhden kavereista. Akiholla on yleensä viikonloput täynnä volleyball kisoja, joten olin iloisesti yllättynyt, että pääsi tulemaan - varsinkin kun kokeet on näin lähellä!

Oikeastaan päädyin hengaamaan vaan koko ajan Akihon kanssa, enkä juurikaan jutellut Astridille ja Danille - jotka näytti viihtyvän täysin hyvin kahdestaan. Akiho kun ei puhu englantia muuta kuin "Hello. My name is.." tasolla, joten olisi voinut jäädä muuten vähän ulkopuoliseksi. Ja ehkä mun Japani sitten on kehittynyt, koska meillä melko sujuvasti rullasi keskustelu kyseisellä kielellä koko ajan.

Museoon ei päässyt ennen neljää ja meillä oli suunnilleen tunti luppoaikaa, joten host äidit pisti meidät sitten läheiselle lammelle ajamaan polku- ja soutuveneitä xD Marina nauroi tolle kuvalle koulussa, koska me näytetään pariskunnalta treffeillä. Ei kyllä niin paljon kuin Astrid ja Dan-kun (joilla on varmaan oikeasti jotain meneillään) Suurin osa soutajista oli kyllä pelkkiä pareja ja lapsiperheitä. Tuolla lammessa muuten uiskenteli niitä mun rakastamia isoja oransseja karppeja - yritin koskea pari kertaa, mutta köyhin tuloksin - ja ankkoja, jotka ei näyttäneet välittävän pätkän vertaa vaikka joku olisi meinannut ajaa päälle.

Okaasan yhtä pirteänä kuin aina~~ 

Ton jätskin kanssa kävi muuten sillä tavalla mitä elokuvissa ja sarjiksissa. Olin ehtinyt ottaa yhden nuolaisun ja whuuu se lensi maahan. Mulle on mysteeri miten se tapahtui - yhtäkkiä se pallo vaan oli poissa ja kun katsoin niin se oli maassa. Eihän näin nyt oikeassa elämässä käy hei. Noh, Okaasan meni juttelemaan sille jätskinpyörittelijälle ja sain uuden pallon ilman lisämaksua^^. Loppu hyvin kaikki hyvin.